Hankkeessa toimimisen muotoja:



Hankkeen toimijat työskentelevät verkostona. Turun normaalikoulun lukio toimii hankkeen koordinaattorina. Jokaisessa talossa toimii hankevastaava, joka kokoaa itselleen hanketyröryhmän ohjaamaan toimintaa (Turussa esim.ePeda-työryhmä). Valtakunnallisesti toimitaan aineryhmäverkostoina, yli oppiainerajat ylittävinä ryhminä, ainekohtaisina pienempinä ryhminä ja rehtoriryhmänä.

Verkosto kokoontuu eri kokoopanoilla yhteisiin seminaareihin. Se pitää online-kokouksia ja webinaareja, tuottaa materiaaleja tai ajatustenvaihtoa eri alustoilla ja kuulee myös asiantuntijoita hankkeen teemoihin liittyen. Verkoston jäsenet työskentelevät yhteisesti sovittavan suunnitelman mukaan. Hankkeen ohjausryhmä seuraa tuloksia ja hankkeen etenemistä. Hankkeen avoimilla verkkosivuilla kerrotaan suunnitelmista ja jaetaan kokemuksia heti alusta alkaen.

Hanke on sisällöllisesti monimuotoinen. Työnjaosta eri harjoittelukoulujen kesken sovitaan syksyllä 2013.

Toimintakulttuuri ja fyysiset tilat

  • Avoimen kulttuurin saavuttamiseksi luodaan kouluihin toimintatapoja ja -malleja oman asiantuntijuuden jakamiseksi työyhteisössä ja opiskelijaryhmissä. Fyysisten tilojen kohdalla kokeillaan, miten vanhoissa koulurakennuksissa saadaan oppimisen tiloista joustavammat - ryhmätyöskentelyn, sosiaalisen kanssakäymisen ja yksilötyöskentelyn huomioivat tilat. Tila- ja kalusteratkaisuissa hyödynnetään Oulun normaalikoulun koordinoiman Muuttuva oppimaisema -hankkeen kokemuksia ja asiantuntijoita.

  • Yhteisöllistä työskentelyä lisätään oppituntien aikana: yhteinen aika koostuu keskusteluista, harjoituksista, uusien asioiden kehittelystä - ei tiedon jakamisesta. Uusi asia voidaan oppia myös kotona ja esimerkiksi kirjastossa, käytävillä yksin tai kavereiden kanssa. Flipped classroom -periaatteella testataan, kokeillaan ja tehdään eri tyyppisiä tallenteita. Matematiikassa on käytössä esim. LiveScribe Smartpen. Tuntitallenteita voidaan tehdä erillisellä tuntitallennusjärjestelmällä (esim. Reach), IPadeillä tai läppäreillä. Kehitetään toimintamalleja, joilla tallenteet voivat olla julkisesti saatavilla. Hankkeessa kehitetään myös materiaalien avointa lisenssointikäytäntöä (esim. Creative Commons). Hankkeen toimijat testaavat ja kokeilevat myös valmiita avoimen verkon tallenteiden sopivuutta oppimisprosessiin.

Pedagoginen kehittäminen

  • Eri oppiaineet kehittävät omille aineilleen sopivia pedagogisia malleja tieto- ja viestintätekniikan käytölle. Tieto- ja viestintätekniikan pedagogiset tavoitteet ilmenevät laajemmin harjoittelukoulujen tvt-strategioista (ks. esim.http://tnktvtstrategia.wikispaces.com/lukio). Verrataan myös eri laitteiden mahdollistavia työskentelytapoja keskenään: mitkä ratkaisut ovat mahdollisia läppäreillä, mitkä IPadeilla tai muilla mobiililaitteilla.

  • Valmiin e-materiaalin testaus eri oppiaineissa; etsitään vastausta kysymykseen: voiko tehtyä e-materiaalia käyttää lukiolaisen oman tason, kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan. Tukeeko se yhteisöllistä työskentelyä ja kriittistä pohdintaa ja ajattelua ja "oppiiko sen avulla oikeasti".
  • Hankkeessa testataan yliopistoyhteistyönä luonnontieteellisten aineiden kokeellisten töiden tekemistä virtuaalilaboratoriossa. Mukana ovat biologia ja kemia sekä oppianierajat ylittävässä osuudessa myös yhteiskuntaoppi (aiheena ympäristöpolitiikka). Saatu kokemus mallinnetaan ja kokeillaan myöhemmin valittavassa kunnan partnerikoulussa.

Opiskelun henkilökohtaistaminen ja tuki

  • Tallenteet ovat yksi tapa mahdollistaa oppimisen henkilökohtaistaminen opiskelijan omien tarpeiden mukaan. Tallenteita ja verkko-opetusratkaisuja hyödynnetään koko opetusryhmälle suunnattuna opetusmateriaalina, eriyttämisratkaisuina sekä lukiolaisten tukimateriaalina opiskeluvaikeuksien ehkäisyssä ja ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa.

  • Opiskelijoiden ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun on käytössä Norssien lukioiden yhteinen verkkokurssitarjotin. Opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita huomioidaan myös suunnittelemalla monimuotokursseja. Monimuotokurssit voivat olla yksi ratkaisu helpottamaan esim. opiskelijan osallistumista syksyn ylioppilaskirjoituksiin.

  • Lukioihin "tuodaan" lukiolaisten joukosta koulutetut digituutorit lukiolaisten oppimisprosessin tueksi sekä opettajien ja opettajaksi opiskelevien avuksi TVT-taidoissa. Mallinnetaan myös tuleville opettajille, miten nuorten kanssa yhdessä toimimalla luodaan yhdessä tekemisen kulttuuria.


  • Opinto-ohjaus ja opiskelijahuolto kehittävät virtuaalisen palvelun lukiolaisten käyttöön.Opiskelijahuolto - psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja ja erityisopettaja - kokeilee nuoren laaja-alaisen hyvinvoinnin tukemiseen sähköistä help deskiä - matalan kynnyksen kellonajasta riippumatonta yhteydenottotapaa ja etätukimuotoja.

  • Lukion opinto-ohjauksen ja ryhmänohjauksen tukena käytetään sähköistä eportfoliopalvelua, jonka tavoitteena on tehostaa lukioaikaista ohjausta sekä helpottaa ja nopeuttaa siirtymistä jatko-opintoihin lukion jälkeen. ePortfoliopalvelun avulla opiskelija reflektoi omaa oppimistaan, dokumentoi osaamistaan, jakaa tuotoksiaan ja laatii mm. jatko-opintosuunnitelman. ePortfolipalvelu jää opiskelijan käyttöön lukion päättymisen jälkeen, mikä helpottaa mm.lukion ja jatko-opintojen välisen nivelvaiheen prosesseja.

Arvioinnin kehittäminen


  • Hankkeessa tuotetaan eri aineisiin eri tasoisia kokeita sähköisessä muodossa. Yhteistyössä yliopistojen kanssa kokeillaan, onko mahdollista tuoda sähköinen koeakvaario lukion käyttöön. Akvaariossa opiskelija voi itse valita itselleen sopivan ajan, milloin kokeen suorittaa. Akvaariohuone on videovalvottu tila, jonne opiskelija ilmoitautuu sähköisesti.

  • Hankkeessa kokeillaan ja testataan esimerkiksi ryhmätyötaitojen, tutkijantaitojen, tiedonhaun taitojen ja vuorovaikutustaitojen arviointia. Arviointia monipuolistetaan lisäämällä opettajien välistä yhteistyötä sekä lukion opiskelijoiden osallisuutta. Arvioinnissa kokeillaan opettajien yhteistä arviointia, opiskelijan itsereflektiota, toisten opiskelijoiden tekemää vertaisarviointia ja näiden arviointiratkaisujen yhdistelmiä.

  • Harjoittelukoulut sitotutuvat testaamaan yo-tutkinnon uusia sähköisiä koemuotoja sekä muita sähköisen testaamiseen tarkoitettuja kokeita ja/tai alustoja.